Volatiliteetti mittaa, kuinka paljon ja kuinka nopeasti instrumentin hinta liikkuu. Korkea volatiliteetti tarkoittaa suuria tai nopeita hintavaihteluita, mikä lisää riskiä kaupankäynnissä, kun taas matala volatiliteetti viestii vakaudesta. Se voi myös kuvata laajempia markkinaolosuhteita pitkittyneiden epävarmuusjaksojen aikana.
Mikä aiheuttaa volatiliteettia?
- Taloudelliset tapahtumat ja tiedot: inflaatio, työllisyysluvut, BKT ja keskuspankkien politiikka (erityisesti korkojen korotukset tai leikkaukset).
- Poliittiset ja geopoliittiset tapahtumat: vaalit, sääntelymuutokset ja globaalit konfliktit.
- Sijoittajien tunnelma: pelko, ahneus ja markkinasyklit vaikuttavat osto- ja myyntipaineeseen.
- Yritysuutiset: tulosraportit (erityisesti jos ennusteet jäävät saavuttamatta), fuusiot/yrityskaupat ja skandaalit (sakot, ilmiannot jne.) voivat liikuttaa osakehintoja.
- Tarjonta ja kysyntä: puutteet, markkinoiden likviditeetti ja globaalit kauppamuutokset.
- Black Swan -tapahtumat: talousromahdukset, luonnonkatastrofit ja pandemiat.
Miten volatiliteettia mitataan?
Volatiliteettia voi seurata useilla tavoilla. Yksi on keskihajonta, joka mittaa, kuinka paljon hinnat poikkeavat keskiarvosta – suurempi ero tarkoittaa korkeampaa volatiliteettia. Muita menetelmiä ovat VIX, eli volatiliteetti-indeksi, joka arvioi odotettua volatiliteettia US 500 -indeksille. Voit myös käyttää historiallista volatiliteettia arvioidaksesi hintaliikkeitä tietyllä aikavälillä aiempien hintatietojen perusteella.
Aina kannattaa priorisoida riskienhallinta volatiliteettisissa markkinaolosuhteissa, sillä lisääntyneet vaihtelut voivat voimistaa sekä mahdollisia voittoja että tappioita.